TAUSTAA
Nimeni on Tom Merilahti (s. 1958). Taustaltani olen yksityisyrittäjä (1986-2008), vastavuoroisen markkinointiviestinnän ja projektihallinnan sekä sponsoroinnin ja tapahtumamarkkinoinnin ammattilainen vuodesta. Ensimmäisen psykiatrin arvion kaksisuuntaisen mielialahäiriön todennäköisyydestä sain 1986.
Vastasin lukuisien hankkeiden markkinointiviestinnän ideoinnista, suunnittelusta, toteutetuksesta, kaupallisesta viestinnästä ja tiedotustoiminnasta sekä ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta sponsorointiyhteistyön lähtökohdista. Työn määrä oli suuri ja työtahtini maaninen. Mielentilani nimesin Hypomaaniseksi Flow-tilaksi.
Vastasin samalla ajanjaksolla muun muassa menestysmusikaali Hypen, nykytaiteen kansainvälisen suurkatselmuksen ARS 95:n ja Akseli Gallen-Kallela suurnäyttelyiden markkinoinnista ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta ja monista muista projekteista ja toimeksiannoista. Taustaa, toimintaa ja yrittäjyyttä.
Loppvuodesta 1997 poltin itseni totaalisesti loppuun, joka johti operaatioon nimeltään Projektina työuupumus
Kirjoitin aiheesta useita artiikeleita, joita julkaistiin mm. Kauppalehti Optiossa ja Talouselämässä, joka johti tunnin puheenvuoroon valtakunnallisilla Lääkäripäivillä Finlandia-talolla, jossa oli 800 kuulijaa. Tavoitteena oli työuupumuksen ja burnoutin tunnettuuden parantaminen kaikissa kohdereyhmissä Suomessa.
Kaksoisdiagnoosi
Kaksoisdiagnoosilla (2dg) tarkoitetaan vähintään yhden vakavaksi luokitellun psyykkisen häiriön sekä päihdyttävien ja/tai huumaavien aineiden väärinkäytön samanaikaista esiintymistä, jota toisistaan eriytyneissä psykiatria- ja päihdepalveluissa ei osata käsitellä eikä hoitaa asianumukaisella tavalla yhdessä.
Vuosikausia hoitamattomat, lääkitsemättömät ja toistuvat (hypo-) mania ja masennusjaksot johtivat itselääkitykseen alkoholilla ja tarkemmin ottaen oluella, joka toimi vuosia "tasaavana korvauslääkkeenä" , jolla sain manian ylikierrokset alas ja masennuksen ylikierrokset alas, kun muuta lääkitystä ei ollut.
Pelkkä päihdehoito ilman samanaikaista psykiaktrista hoitoa ja asianmukaista lääkitystä ei toiminut, vaan paremminkin vaikeutti kumpaakin ongelmaa. Lopetin yritystoimintani mahdottomana vuonna 2008 kaksisuuntaisen mielialahäiriön toistuvien maniajaksojen, kroonisen unettomuuden, psykoosien ja alkohoholin liikakäytön vuoksi.
Virallisen diagnoosin 1-tyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiristä ja sen vaatiman lääkityksen sain monien mutkien jälkeen vasta vuonna 2009. Kun kerroin psykiatrisella alkoholiongelmastani (2011), hoitovastuuni siirrettiin päättömästi kokonaan päihdepoliklinikalle, jolloin kaksisuuntainen jäi kokonaan hoitamatta ja lääkitsemättä.
Tämä johti maniajaksojen uusiutumiseen, alkoholinkäytön lisääntymiseen ja lopulta kolmanteen vakavaan itsemurhayritykseen, josta selviämiseksi oli tehohoidossa. Tästä syytän edelleen hoitojärjestelmän epäkohtia ja puuttreita. Kaksisuuntaisen ja alkoholiriippuvuuden yhteisesiintyvyytä ei tunnettu riittävästi eikä osattu hoitaa.
Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsin 2011 vaikean 1-tyypin kaksisuuntaisen mielialahäiriön perusteella. KAKSOISPISTE: kaksoisdiagnoosiryhmän perustin Ridasjärven päihdekuntoutuksessa 3.9.2014, ja käynnistin toimintani ammattipotilaan roolissa kaksksoisdiagnoosipotilaiden puolestapuhujana ja äänitorvena.
Tämä työ on jatkunut seitsemänä päivänä viikossa nyt yhdeksättä vuotta, johon sisäinen motivaationi on vahva. Ryhmässä on 13.1.2023 yhteensä 927 jäsentä, joista 40 ovat alan ammattilaisia ja asiantuntijoita. Sisäinen motivaationi tähän pyyteettömään ja intohimoiseen vapaahtoistyöhön selviää alla olevasta tapausselostuksesta.
Kaksoisdiagnoosipotilaiden aseman parantaminen
Tavoitteeni on vertaisteni tukeminen samalla kun olen auttanut itseäni pitämään mieleni tasapainossa ja pääni päihteittä. Omat kokemukseni ja näkemykseni toimivat jatkuvan tiedonhankinnan, kirjoitustyön ja lehtiartikkelien ja haastatteluiden sekä luentojen ja puhetilaisuuksien ohella vertaistoiminnan perustana.
Hoidon kehittäminen
Eniten työtä, kanavia ja kontakteja vaativa tavoitteeni on olla myötävaikuttamassa kaksoisdiagnoosipotilaiden aseman, kohtelun ja hoidon parantamiseen kaksijakoisessa (mielenterveys tai päihde) palvelujärjestelmässä, jossa kaksoisdiagnoosipotilaat ovat edelleen väliinputoajien asemassa eivätkä saa samanaikaista hoitoa ongelmiinsa. Pyrin toimimaan mielenterveys- ja päihdepalveluita, ammattilaisia ja 2dg-potilaita yhdistävänä tekijänä.
Integroivat hoitokokoukset
Vuonna 2014-2015 onnistuin saattamaan psykiatrini ja päihdepoliklikan johtavan sosiaalityöntekijän saman pöydän ääreen yhteistapaamisiin, jotka lanseerasin nimellä "integroivat hoitokokoukset", jotka yhdistivät luontevasti heidän kokemuksen ja erikoisosaamisen toisiinsa luontevasti hyvässä yhteisymmärryksessä.
Kaikki osapuolet hyötyivät uuden oppimisen, ristiinajattelun ja kokemusten vaihdoin keinoin. Tämä helposti järjestettävä ja tehokas hoitomuoto parantaa kaksoisdiagnoosien hoidon vaikuttavuutta aikaa, vaivaa ja kustannuksia säästävällä tavalla. Myös hoitotulokset ovat perinteisiä hoitomuotoja paljon paremmat.
KATSE ONGELMIEN PUNAISEEN YTIMEEN
Tämä on esitys kokemuksistani vaikeasta kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja sen rinnalle vuosia kehittyneestä alkoholiriippuvuudesta. Kun vaikeat mielenterveys- ja päihdeongelmat esiintyvät yhdessä, kulkevat käsikädessä ja toimivat vahvassa vuorovaikutuksessa toisiinsä nähden, puhutaan kaksoisdiagnoosista. Kun ongelmat kietoutuvat ja sulautuvat toisiinsa, ja hoidetaan yhdessä ja yhdenaikaisesti, ollaan asian punaisessa ytimessä.
Tapausselostus
Laadin tämän tapausselostuksen alustukseksi Helsingin Päihdepalveluiden johtoryhmän kokoukseen 17.5.2021. Kutsujana toimi Päihdepalveluiden päällikkö Pia Pulkkinen, jonka tunnen entuudestaan.
Tämä tapausselostuksen lähtökohtana on pitkä, värikäs ja vaikeas sairaushistoriani kaksoisdiagnoosipotilaana, sekä saamani hoidon epäkohdista, puutteista ja hoitamattomuudestani. Tiedostin kaksisuuntaisen ensioireita 70-luvun lopussa. Ensimmäisen psykiatrin arvion kaksisuuntaisen mielialahäiriön todennäköisyydestä sain vuonna 1986 silloisen Lapinlahden sairaalan ylilääkäriltä ja psykiatrilta, kahden viikon tutustumisen aikana Italian Alpeilla.
Kaksisuuntaisen ensioireista diagnoosiin kestää tutkimusten mukaan keskimäärin kahdeksan vuotta. Epävirallisesta 1986 viralliseen diagnoosin 1-tyypin kaksisuuntaisesta 2009 kesti 23-vuotta, ja ensioireistani yli 30-vuotta. Kun avauduin psykiatrisella alkoholiongelmastani, hoitovastuu siirrettiin kokonaan päihdepoliklinikalle.
Tässä vaiheessa psykiatrinen psykiatrinen hoito ja lääkitys loppui kuin seinään. Maniajaksot uusiutuivat, alkoholinkäyttö lisääntyi ja riistäytyi vähitellen käsistä. Tämä johti kolmanteen vakavaan itsemurhayritykseen. Viimeisen olueni join 3.9.2014, jolloin perustin Kaksoispiste: ryhmän. Tässä esitys yksityiskohtaisemmin.
- Tapasin vuosien varrella useita lääkäreitä työuupumuksen, unettomuuden ja masennuksen ja burnoutin vuoksi. Vaikka puhuin aina saamastani psykiatrin arviosta kaksisuuntaisen todennäköisyydestä ja maniajaksoistani, kukaan ei uskonut, eikä syitä ongelmien taustalla edes ajateltu saatikka tutkittu.
- Hakeuduin yli 20 kertaa Auroran sairaalan psykiatrisen päivystyksen kautta vuodeosastolle manian ylikierrosten sekä pisimmillään 12 vuorokauden valvomisen, psykoosien, harhojen ja hallusinaatioiden vuoksi.
- Vuosikausien vääntäminen ilman psykiatrista hoitoa ja lääkitystä, johti itselääkityksen alkoholilla ja vähitellen kaksisuuntaiseen alkoholiriippuvuuteen, yritystoimintani lopettamiseen ja avioeroon vuonna 2008.
- Kun minut löydettiin harhaisena sairaalan kellarista, sain vuosikausien vääntämisen tuloksena lähetteen psykiatrian poliklinikalle 2009. Sain diagnoosin vaikeasta 1-tyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, joka on aina ollut minun ensisijainen ja päällimmäinen ongelma.
Koko hoitovastuu psykiatriselta päihdepoliklinikalle
Kun avauduin psykiatrisella alkoholiongelmastani, kaksoisdiagnoosista ja sen edellyttämästä ongelmien yhdenaikaisesta hoidosta ei ymmärretty mitään, vaikka siitä kuinka kerroin ja korostin. Koko hoitovastuuni siirrettiin, ilman järjen ja osaamisen häivää, kokonaan päihdepoliklinikalle. Tämä oli suuri virhe.
- Kaksisuuntainen on pitkäaikainen psykiatrinen sairaus, joka vaatii säännöllistä hoitoa ja usein elinikäistä lääkitystä. Psykiatrista hoitoa ja lääkitystä olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa päihdehoidon rinnalla.
- Koska kaksoisdiagnoosin ongelmat esiintyvät yhdessä ja ruokkivat vahvasti toisiaan, myös mielenterveys- ja päihdeongelmia tulisi aina hoitaa yhdessä ja yhdenaikaisesti.
- Kun astuin päihdepoliklinikan kynnyksen yli, muutuin välittömästi vaikeasta mielenterveyspotilaasta pelkäksi alkoholistiksi.
- Päihdepolilla käytettiin eri potilastietojärjestelmää kuin psykiatrisella. Koska potilastietojani ei ollut saatavissa, saamaani diagnoosia ja paljon muuta tärkeätä tietoa jäi täysin pimentoon.
- Diagnoosia kaksisuuntaisesta alkoholiongelmien taustalla ei huomioitu millään tavalla. Siitä puhuminen oli täysin turhaa, koska "kaikki ongelmat johtuivat vain alkoholista". Tämä ajattelutapa on tuhoisa!
- Kun psykiatrinen hoito ja lääkitys katkesi, mania- ja masennusjaksot uusiutuivat, ja alkoholinkäyttöni lisääntyi niin itselääkityksen kuin tapajuomisen seurauksena alkoholiriippuvuudeksi.
- Hoitosuhde pelkästään päihdepolilla oli täysin "päätön päätös" ja vaikeutti kumpaakin ongelmaa entisestään.
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä alkoholiriippuvuuteni taustalla, tai ongelmien vahvaa vaikutusta toisiinsa ei perusteluistani huolimatta haluttu päihdepolilla edes kuunnella. Ylimielisyys voitti tiedonhalun ja halun kuunnella. Masennus, ahdistus ja unettomuus ohitettiin, koska ne kuuluvat yleisimpiin alkoholin liikakäytön seurauksiin.
Psykiatria- ja päihdepoliklinikoiden eriytynyt luonne ja asenteellisuus, kapea-alaisuus, ajattelu- ja toimintavat sekä osaamista yhdistävän yhteistyön puute hoitotahojen välillä, teki kaksoisdiagnoosin hoidosta mahdotonta.
- Kun ehdotin päihdepolille keskustelua ja yhteistapaamisia psykiatrisen kanssa, ehdotukseni ohitettiin ylimielisesti turhana. Keskusteluyhteydestä tai yhteistyöstä hoitotahojen välillä ei ollut tietoakaan.
- Päihdetyöntekiöiden (sairaanhoita ja sosiaalityöntekijä) asiantuntemuksen, kokemuksen, näkemyksen ja osaamisen puute ilmeni ylimielisyytenä ja haluttomuuteen kuunnella, mitä mulla oli sanottavana.
- En koskaan tavannut päihdepolilla yhtäkään lääkäriä, jonka kanssa olisin voinut puhua ja saada ymmärrystä ja apua kaksoisongelmani yhdenaikaiseen hoitoon. Myös välttämättömät lääkereseptit jäivät uusimatta!
- Päihdetyöntekijöiden tietämättömyyteen perustuva ylimielisyys, haluttomuus kuunnella, ja asenne siitä, että kaikki johtuu vain alkoholista, korostui kaikissa yhteyksissä. Annoin heille omalta osaltani kenkää.
- Tunsin olevani päihdepolin vanki, joka johti sairausjaksojen uusiutumiseen, alkoholinkäytön lisääntymiseen ja kolmanteen vakavaan itsemurhayritykseen.
Kuvassa omakohtainen kokemukseni kaksisuuntaisesta alkoholiriippuvuudesta, joka toimii niin myötä kuin vastapäivään. Keskiön oheisongelmat toimivat niin ongelmien aukaisijoina kuin seurauksena.
Teholta, katkolle, päihdekuntoutukseen ja takaisin psykiatrisen hoidon ja lääkityksen piiriin
- Päädyin kiireellisenä tapauksena ambulanssilla Meilahden psykiatrisen päivystyksen kautta osastolle, jossa minua tarkkailtiin, lääkittiin ja hoidettiin pari viikkoa.
- Meilahden sairaalasta mut ohjattiin Hangonkadun katkaisuhoidon kautta kahdeksi kuukaudeksi Ridasjärven päihdehoitokeskukseen.
- Ridasjärven päivittäisissä ryhmätapaamisissa puhuin kaksoisdiagnoosista ja saamastani kohtelusta, hoidosta ja erityisesti hoitamattomuudesta suu vaahdossa.
- Ridasjärven kuntoutuspalvelujen esimies Timo Rautavuori oli ensimmäinen ammattilainen, joka ymmärsi ja otti vakavasti minun puheet kaksoisdiagnoosista.
- Timo onnistui saamaan minut takaisin psykiatrisen hoidon ja lääkityksen piiriin, joka olisi ollut ensisijainen hoitomuoto alusta saakka.
- Koska kaksoisdiagnoosia ei psykiatrisella eikä päihdepolilla osattu huomioida tai hoitaa. Tiivis yhteistyö osapuolien välillä olisi ollut tähän paras ratkaisu. Yhteistyötä ei tehty pyynnöistäni huolimatta.
- Vahva sisäinen motivaationi, samanaikainen psykiatrinen hoito, asianmukainen lääkitys ja päihdekuntoutus olivat ratkaisevassa asemassa mielialojen tasapainoittumiseen ja raitistumiselleni 3.9.2014.
- Ridasjärvellä ideoin, suunnittelin, perustin ja lanseerasin pitkään mielessäni kehittyneen idean Kaksoispiste: kaksoisdiagnoosiryhmän perustamisesta.
- Avasin yhteyksiä ja käynnistin tähän liittyvän tiedotustoiminnan, viestinnän ja toiminnan, ja aloitin toimintani ammattipotilaana ja kaksoisdiagnoosipotilaiden puolesta puhujana.
- Kaksoispiste: ja sen toiminta oli uraauurtavaa. Se on edelleen ainoa vertaisryhmä, verkosto, tietolähde ja keskustelufoorumi, jossa nyt 724 kaksoisdiagnosoitua. Näistä 30 ovat alan ammattilaisia, joista 20 on erikseen nimeämiäni asiantuntijoita.
- Sisäinen motivaationi oli ja on edelleen vankka! Haluan auttaa vertaisiani saamaan tukea ja asianmukaista hoitoa sekä myötävaikuttaa kaksoisdiagnoosipotilaiden aseman, kohtelun ja hoidon kehittämiseen Suomessa.
Kaksoisdiagnoosin integroitu hoito
Mielenterveys- ja päihdeongelmien integroitu hoito
Integroidut hoitokoukset
- Kuntoutusjakson jälkeen pyysin psykiatriani ja päihdepolin johtavaa sosiaalityöntekijää saman pöydän ääreen toistuvien integroitujen hoitokokokousten nimissä. Ongelmiani käsiteltiin yhdessä neljä eri kertaa laatimieni nuottien pohjalta. Näin hoitotahot eivät voineet piiloutua omien rooliensa taakse.
- Yhteistapaamiset olivat kaikille osapuolille hyödyllisiä ja toistuivat integroidun hoidon merkeissä. Jos tähän olisi ryhdytty ajoissa, olisin säästynyt monilta vuosilta, ongelmilta ja menetyksiltä.
- Integroituja hoitokouksia on halutessa helppo järjestää, eikä vaadi yhtään sen enempää resursseja kun hoidettaessa ongelmia tehottomasti erikseen. Lisäksi näistä on opittavaa kaikille osapuolille, jolloin myös osapuolien erikoisosaamista yhdistävä yhteistyö toteutuu luontevasti.
- Erityisen kiitoksen haluan osoittaa päihdepolin johtavalle sosiaalityöntekijä Mari Luodolle, joka osallistui vastaavana työntekijänä psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemen kanssa yhteistapaamisiin.
- Kun oletusarvona on, että kaksoisdiagnoosipotilaiden lukumäärä päihdepolilla on suurempi kuin pelkistä päihdeongelmista kärsivien, kaikki asiakkaat tulisi kohdata kaksoisdiagnoosin lähtökohdista. Myös psykiatrian poliklinikoilla huomio tulisi kohdistaa ongelmien yhteisesiintyvyyden suureen todennäköisyyteen.
Taustatekijöiden ja asiayhteyksien kartoitus, yhteistyön suunnittelu ja käynnistäminen, tiedotustoiminta, viestintä, vuorovaikutus, vastavuoroisuus, kustannustehokkuus, kerrannaisvaikutukset ja lisäarvon tuottaminen toimivat perustana kaikessa toiminnassani ja toimivat edelleen.
Säännöllinen psykiatrinen hoito ja lääkitys, jatkuva opiskelelu ja tiedon hankinta ja aktiivinen toimintani Kaksoispiste: ryhmän ja verkoston parissa on auttanut minut aktiivisena. Mielialani ovat pysyneet pääsääntöisesti tasapainossa, jonka myötä olen ollut raitis 3.9.2014 alkaen. Toivon, että kokemuksestani ja toiminnastani on hyötyä kaksoisdiagnosoiduille, sekä julkisille-, yksityisille psykiatria- ja päihdepalveluille, sekä alan ammattilaisille..
Monialaisen kokemuksen, osaamisen ja yhteistyön puolesta! Olisi välttämätöntä saada psykiatria- ja päihdepalvelut, ja sosiaalitoimi murtautumaan ulos lokeroituneista ajattelu- toimintatavoistaan ja luoda toimiva yhteistyömalli, josta myös kaksoisdiagnoosipotilaat voisivat hyötyä. Monialainen yhteistyöh ja sen jatkuva tiivistäminen kaikkien osapuolien välillä on onnistuneen hoidon ehdoton edellytys.
Yksikään taho tai henkilö ei tähän yksin pysty! Edellytyksenä on rohkeus murtaa toimialojen väliset seinät ja yhdistää nämä luovasti tavalla, josta kaikki hyötyvät. Luova yhdistelykykyni ja erikoisosaamiseni ei ole kadonnut mihinkään. Luomani yhteistyökonseptit ovat sovellettavissa monipuolisesti myös näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Alla kaksi esimerkkiä ajattelu- ja toimintatavastani, luovasta yhdistelykyvystäni sekä monialaisista ja vastavuoroisista (viestintä-) yhteistyöhankkeista. Konseptit eivät vanhene. Niiden hyödyntäminen on perusteltua edelleen.
- Monialainen yhteistyö ja vastavuoroinen viestintä
- Kuinka kaupunki, kulttuuri ja kauppa kohtasivat
Laadin alkuperäisen esityksen alustukseksi Helsingin päihdepalveluiden johtoryhmän kokoukseen 17.5.2021, jonka aiheena oli samanaikaisen mielenterveys- ja päihdehoidon kehittäminen. Saamani palaute ei ole ollut huono. Tosin yli 30-vuoden kokemuksen kiteyttäminen ja esittäminen 15 minuutissa oli tehtävänä haastava.
Ps. Toivon työni eri aloja yhdistävänä tekijänä jatkuvan Päihdepalveluiden kanssa ja laajenevan psykiatriselle ja Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluiden kautta muihin kaupunkeihin ja kuntiin.
Ei yhtä ilman toista, ei toista ilman kolmatta...
Linkkejä esityksen taustalla
Tom Merilahti * Ammattipotilas * 2dg-potilaiden puolestapuhuja * 045 805 1665 * tom.merilahti@outlook.com
